Ensimmäinen työpäivä oli mulla oli suoraan sanottuna ihan järkyttävä. Oon siis osastolla mihin potilaat tulee ennen operaatioita ja toipumaan niiden jälkeen ennen kotiin paluuta. Osastolla on myös muutama pitkäaikaisempi potilas.
Aamulla menin töihin ihan hyvillä mielin, koska olin jo odottanut töiden alkua. Jännitti silti ihan hirveästi. Mieli kyllä muuttui nopeasti, sillä osastolla tosi harva puhuu englantia esim. minun ohjaaja ei puhu saanaakaan. Kukaan ei huomioinut minua kokopäivässä ja vain istuin ja katsoin vierestä mitä muut tekevät. Päivä tuntui ikuisuudelta. Välillä joku saattoi ottaa minut mukaan hommiinsa.
Itku kurkussa sitten kävelin töistä kotiin ja mietin vain, että miten selviän viisi viikkoa jos en saa mitään tehdä ja kukaan ei puhu englantia.
Toisen työpäivän aamuna itkin jo ennen töihin menoa, sillä olin varma, että istun taas kokopäivän.
Mutta ei, minut otti vastaan aamulla nainen joka lohdutti, että tämä on jo parempi päivä ja saan mennä hänen mukanaan kokopäivän. Vieläkään en oikein saant tehdä itse mitään muuta kuin siivota. Mut parempi seki kun ei mitään, niin aika menee nopeammin!
Perjantaina menin hyvin mielin töihin ja tein töitä tytön kanssa, joka on samanikäinen kuin minä. Tulimme heti hyvin juttuun ja hän puhuu hyvää ja selkeää englantia. Hänen kanssaan sain jopa itse tehdä jotakin mm. aamupesuja potilaiden kanssa, mitata verensokeria ja verenpainetta. Olin myös mukana lääkärinkierroilla ja pienissä operaatioissa.
Puhuimme ohjaajan kanssa, että saan olla tämän tytön kanssa koko loppuajan. Mikä on minusta tosi hyvä juttu !!
Suvi ja minä teimme molemmat aamuvuoroja, joten meille on jäänyt töiden jälkeen hyvin vapaa-aikaa olemme kävellen kierrellyt pitkin Aachenia. Olemme mm. kävelleet keskustaan, käynyt joulumarkkinoilla ja shoppailemassa. Ja tutustunut paikkoihin!
Viikonloppuna Ursula oli varannut meille englannin kielisen turisti kierroksen Aachenin keskustassa. Kävelimme siis paljon naisen kanssa, joka kertoi meille kaikista mahollisista patsaista ja museoista :D Kävimme myös valtavan suuressa katetraalissa ja se oli mielettömän hieno.
Kävimme myös shoppailemassa isossa kauppakeskuksessa, mut siellä oli hirveän paljon ihmisiä. Hyvä että mahtui ees kävelemään eteenpäin. Joten siellä emme kauaa jaksaneet olla ja muutenkin jalkoihin sattui kaupunki kierroksen jälkeen. Kävimme muutamassa kaupassa ja lähdimme bussilla asuntolaan.
Tänään olemme viettäneet "lepopäivää" eli katsonut vain elokuvia netflixistä. Kävimme myös vähän kävelemässä ja ensimmäistä kertaa eksyimme. Varmaan tunnin verran kierrettiin ympyrää, ennen kuin näimme rautatieaseman kyltin. Illalla teimme ruokaa yhdessä ja vaan rentouduttiin ennen uuden työviikon alkua :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti